| 22.1.2023
Lyhyesti:
- Velvollisuutemme on jättää tuleville sukupolville elinkelpoinen planeetta.
- Markkinaehtoinen hiilen hinnoittelu on vaikuttavinta ja kustannustehokkainta ilmastopolitiikkaa.
- Ympäristöystävällistä teknologiaa kehittämällä ja viemällä Suomella on hyvä mahdollisuus olla kokoaan suurempi.
Ilmastonmuutos on yksi ihmiskunnan tärkeimmistä kohtalonkysymyksistä. Ilmastonmuutos aiheuttaa monenlaisia ennustettavia kustannuksia ja lisäksi se kasvattaa riskiä peruuttamattomille ja katastrofaalisille muutoksille, jotka asettavat planeettamme elinkelpoisuuden vaaraan.
Ilmastonmuutos kannattaa pysäyttää, ja suomalaisten on tehtävä siinä osansa. Velvollisuutemme on jättää tuleville sukupolville elinkelpoinen planeetta.
Meillä on tarvittavat keinot
Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ei kuitenkaan kannata käyttää mitä hyvänsä keinoja, vaan ilmastotoimien on oltava vaikuttavia, kustannustehokkaita ja oikeudenmukaisia. Ilmastotoimien hyötyjä ja kustannuksia on punnittava kuten kaikilla muillakin politiikan osa-alueilla. Ilmastotoimet vievät resursseja muilta hyvinvoinnin kannalta tärkeiltä asioilta, ja siksi ilmastopolitiikassa on käytettävä tutkitusti toimivia välineitä.
Onneksi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on olemassa kaikki tarvittavat politiikkavälineet. Tieteellinen kirjallisuus ilmastonmuutoksen politiikkavälineistä ulottuu noin sata vuotta historiaan. Voidaan melkeinpä sanoa, että ratkaisut ovat vanhempia kuin ongelma itse. Tärkeimmät ratkaisun elementit ovat jo puoli vuosisataa vanhoja.
Väitöskirjani käsitteli ilmastonmuutoksen hillinnän taloustiedettä, ja olen kirjoittanut yleistajuisen raportin tutkimuskirjallisuuden tarjoamista politiikkasuosituksista. Välineet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi -raportti pyrkii kuvaamaan mitä hyvältä ilmastopolitiikalta tulisi odottaa ja millaisia välineitä ilmastonmuutoksen torjuntaan on tarjolla.
Hiilen hinnottelu toimii
Markkinaehtoinen hiilen hinnoittelu on ilmastopolitiikan ensisijainen väline. Tekemällä päästöjen tuottamisesta kallista päästökaupan tai hiiliveron avulla ilmastonmuutosta voidaan hillitä vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Lisäksi ilmastonmuutoksen torjuntaa edistävää innovaatiotoimintaa on syytä tukea.
Suomella on ympäristöystävällisen teknologian edelläkävijänä hyvä mahdollisuus tehdä kokoaan suurempi vaikutus ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Myymällä teknologiaa voimme auttaa myös muita vähentämään päästöjä ja samalla saada tuloja korkean arvonlisän viennistä.
On ollut ilo huomata, että viime vuosina myös elinkeinoelämä on tarttunut suurella innolla tähän mahdollisuuteen. Kotimaisten yritysten kilpailukyvyn näkökulmasta meidän kannattaa edistää kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa EU- ja kansainvälisellä tasolla, sillä tuotannon ekologisuus on kilpailuvalttimme.
Ilmastotavoitteista on pidettävä kiinni
Vaikka viime vuosina Suomea ja muuta maailmaa on kohdannut monet kriisit, ne eivät poista ilmastonmuutoksen aiheuttamaa uhkaa, vaikka ympäristöongelmat ovat ymmärrettävästi muiden aiheiden varjoon. Fysiikan lait jylläävät, vaikkemme niitä ehdi huomioimaan. Ilmastotavoitteista on silti pidettävä kiinni, koska tulevaisuutemme riippuu niistä.
On myös syytä korostaa, että ilmastopolitiikan vuoksi ei tarvitse kasvattaa verokertymää tai lisätä kokonaismenoja. Ilmastopolitiikan vaikutus julkisen talouden tasapainoon riippuu siitä, millaisia politiikkavälineitä valitsemme, ja vaikutukset voidaan kompensoida muulla budjetissa.
Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ei ole mahdottoman kallista, vaikkakin kustannus on noussut vitkuttelun vuoksi. Ilmastonmuutokseen liittyvä ideologinen sekoilu ja denialismi on tuhlannut aikaa, joten päästövähennykset tulevat kalliimmaksi vaaditun nopean aikataulun ja jo aiheutuneiden ympäristöhaittojen vuoksi.
Nyt myös pakon edessä joudumme kiihdyttämään vihreää siirtymää, kun Euroopan maat rakentavat talouttaan riippumattomaksi Venäjän fossiilisista polttoaineista. Huoltovarmuus ja turvallisuus ajavat siis samaa suuntaan kuin ilmastopolitiikka.
Mielestäni lohdullinen asia on, että ilmastonmuutos pystytään pysäyttämään, jos vain tahtoa löytyy. Se vaatii globaalia yhteistyötä ja suomalaisten on siinä tehtävä osansa. Lapsemme eivät tule muistelemaan hyvällä, jos emme kunnolla edes yritä.