Ympäristö
Luonnon kantokyky asettaa rajat ihmisen toiminnalle. Suomen on tehtävä osansa ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi.
Ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttäminen ovat aikamme suurimpia haasteita. Helsingin on toimittava esimerkillisesti, jotta kaupunkiluonto säilyy elinvoimaisena myös tuleville sukupolville. Kaupungin on omilla päätöksillään edistettävä vähäpäästöisiä energiaratkaisuja, laadukasta pyöräily- ja joukkoliikenneinfraa sekä viheralueiden ja ranta-alueiden monimuotoista suojelua ja kehittämistä.
Helsingin tulee edistää ympäristöarvoja vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti, huomioiden kansallisen ja kansainvälisen ilmastopolitiikan asettamat reunaehdot. Helsingin kaupunginvaltuustossa tehdään monia ympäristön kannalta merkittäviä päätöksiä, jotka vaikuttavat helsinkiläisten päästöihin ja myös hyvinvointiin. Kaupungin on tehtävä tutkimukseen perustuen päätöksiä muun muassa liikenteen, asumisen ja energiantuotannon osalta, jotta päästöjä saadaan vähennettyä ja luonnon monimuotoisuutta vahvistettua tehokkaasti.
Talouskasvu
Työllisyyden ja tuottavuuden kasvu nostaa kansalaisten elintasoa ja tukee hyvinvointia. Uudistamalla talouden rakenteita luodaan suotuisampi ympäristö talouden ja hyvinvoinnin kasvulle.
Teknologisen kehityksen ja tuottavuuden kasvu ovat pitkällä aikavälillä hyvinvoinnin lisääntymisen keskeisiä ajureita. Helsingin tulisi edistää uusia innovaatioita, osaamista ja yrittäjyyttä, jotta palkat voivat nousta, hyvinvointipalvelut kehittyä ja vapaa-ajan laatu lisääntyä.
Kaupunki voi tarjota puitteet tehokkaille ja kilpailullisille markkinoille, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan ja luomaan uusia työpaikkoja sekä laadukkaita palveluita kaupunkilaisille. Julkisen sektorin tehtävä on luoda talouskasvun edellytyksiä, huolehtia infrastruktuurista, koulutuksesta ja palveluista sekä varmistaa, että kasvun hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti kaupunkilaisten kesken.
Julkinen talous
Kaupungin talouden vastuullinen hoito on edellytys hyvinvointipalveluiden turvaamiselle myös tulevaisuudessa.
Helsingin on hoidettava talouttaan pitkäjänteisesti ja kestävästi. Kaupungin vastuulla ovat monet kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja arjen sujuvuuden kannalta keskeiset palvelut, kuten terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, koulutus ja liikenne.
Turhia menoja on karsittava ja julkisten varojen käyttöä tehostettava, jotta yhteiset varat riittävät kaupungin perustehtävien hoitamiseen eikä verorasitus kasva kohtuuttomaksi. Kaupungin on myös varauduttava tuleviin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen ja ilmastonmuutokseen, jotta se voi tarjota laadukkaita palveluita myös tulevaisuudessa.
Julkisen sektorin on keskityttävä tuottamaan palveluita, joita markkinat eivät kykene tarjoamaan tehokkaasti. Näin kansalaisten valinnanvapauteen puututaan mahdollisimman vähän, ja ihmiset saatava itse määrittää, mitä he pitävät arvokkaana.
Lapset ja nuoret
Yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa lapsille hyvä alku elämään. Helsingissä varhaiskasvatus, koulutus ja nuorten mielenterveyspalvelut tulee resursoida niin, että kukaan ei jää ilman tarvitsemaansa tukea.
Mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa, että jokaiselle lapselle on tarjolla laadukas varhaiskasvatus ja koulutus sekä lapsen tarpeiden mukainen tuki. Nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon on panostettava entistä määrätietoisemmin: helppokäyttöiset, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ja harrastusmahdollisuudet voivat ehkäistä syrjäytymistä ja vahvistaa nuorten hyvinvointia.
Helsingin on kohdennettava riittävästi resursseja lasten ja nuorten palveluihin, jotta alalle voidaan houkutella osaavia ammattilaisia ja varmistaa laadukkaiden, helposti saavutettavien palvelujen jatkuvuus.
Jatkuva kehitys
Tieteellinen perustutkimus, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä sivistys ovat edistyksen ja tulevaisuuden hyvinvoinnin perusta. Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä.
Helsingillä on erinomaiset edellytykset olla kansainvälisesti arvostettu tieteen, koulutuksen ja innovaatioiden keskus. Yhteistyö korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja julkisen sektorin välillä on välttämätöntä uusien ratkaisujen ja korkeatasoisen osaamisen syntymiselle. Syvällinen ymmärrys luonnosta, ihmisistä ja yhteiskunnasta luo perustan kilpailukyvylle, elinvoimalle ja kestävälle kehitykselle.
Kaupunki voi edistää tietopohjaista päätöksentekoa hyödyntämällä tutkittua tietoa entistä laajemmin. Samalla Helsingin on tuettava oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden edellytyksiä kouluttaa uusia osaajia, joita tarvitaan tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen. Tarvittaessa kaupunki voi vaikuttaa valtion suuntaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi ja vahvistaa näin Suomen koulutustasoa sekä pääkaupungin asemaa älykkäänä, sivistyneenä ja menestyvänä yhteisönä.
Suomen koulutustaso on käännettävä takaisin kasvuun lisäämällä korkeakoulujen aloituspaikkoja.
Demokratia
Demokratian vahvistamiseksi päättäjien on ansaittava kansalaisten luottamus avoimella, läpinäkyvällä, vastuullisella ja rehellisellä toiminnalla.
Helsingissä on varmistettava, että päätöksenteko on avointa ja helposti seurattavaa. Vallan keskittymistä ja vastuuttoman populismin uhkaa tulee torjua lisäämällä asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia, parantamalla viestintää ja varmistamalla, että kaupunkilaisten ääni kuuluu heitä koskevissa ratkaisuissa.
Myös paikallistasolla esiintyvään rakenteelliseen korruptioon on puututtava tiukasti. Politiikan hyvä veli -verkostot, poliittiset virkanimitykset ja muut sisäpiirirakenteet heikentävät kansalaisten luottamusta. Helsingin on purettava tällaiset käytännöt, vahvistettava eettisiä ohjeita ja varmistettava, että kaupungin valintoja ohjaa aina kaupunkilaisten etu.